Valtuustoaloitteet

Valtuustoaloite korona-toimenpiteiden lapsivaikutusten arvioimiseksi Tampereella

Koronaepidemian vaikutukset ovat muuttaneet tamperelaisten lasten arkea. Maaliskuussa hallitus suositteli, että varhaiskasvatuksessa olevat lapset hoidettaisiin kotona. Peruskoulut suljettiin ja oppilaat siirtyivät nopealla aikataululla etäopetukseen, mikä siirsi opetusvastuuta myös vanhemmille. Toisen asteen koulutus siirtyi etäopetukseen, mikä johti lisääntyneeseen itseopiskeluun. Vapaa-ajan harrastuksissa oli keväällä pitkä tauko ja nyt joulukuussa tilat ovat jälleen suljettuina. Harrastusmahdollisuuksien sulkemisen vaikutuksia lasten hyvinvointiin tulisi selvittää, jotta saisimme päätöksenteon tueksi tärkeää tietoa hyvinvoinnin todellisesta tilasta koronaepidemian aikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lapsivaikutusten arviointia voi käyttää kuntien palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lapsiväestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vaikutuksia tulee arvioida, kun tehdään esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai lastensuojelun toimintaympäristössä lapsiin kohdistuvia päätöksiä. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeää, sillä se lisää lasten oikeuksien toteutumista ja osallisuutta; vaikutusten arviointia ei voi tehdä ilman lapsia ja heidän asiantuntemustaan. Tampereella arviointia tehdessä tulisi kuulla Tampereen Lasten Parlamenttia, Tampereen nuorisovaltuustoa, lasten ja nuorten kanssa toimivia järjestöjä, oppilas- ja opiskelijakuntien hallituksia, nuorisopalveluiden nuoria sekä lapsiasiamiestä.

Lapsiasiavaltuutettu totesi lausunnossaan sivistysvaliokunnalle, että on ensiarvoisen tärkeää kerätä ja huomioida aktiivisesti lasten ja nuorten omia kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä lapsivaikutuksia arvioitaessa sen sijaan, että luotetaan vain asiantuntijoiden, rekistereiden tai tilastojen tuottamaan tietoon.

Esitämme, että Tampereella käynnistetään korona-toimenpiteiden lapsivaikutusten arviointi, jossakuullaan mahdollisimman laajasti lasten omaa asiantuntemusta.

Lähteet:
www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/miten_arvioida/lapsivaikutusten_arviointi

www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2020-AK-311535.pdf

14.12.2020 Tampereella

Ari Wigelius (sd.)                Inna Rokosa (sd.)

Valtuustoaloite kotimaisen kalan ja kotimaisten kausituotteiden (kasvikset, vihannekset, hedelmät ja marjat) osuuden lisäämiseksi päiväkotien ja koulujen ruokatarjonnassa

Kaupungin ruokapalvelusta vastaava Pirkanmaan Voimia kertoo kalojen ja kalatuotteiden tulevan pääosin EU-alueelta.  Tavoitteena tulisi olla, että kotimainen järvikala esim.  särki ja hauki ovat entistä useammin ruokalistalla eikä lohi ja seiti.

Jos lohta käytetään, tulisi sen aina olla kotimaista. Esim. norjalaisen lohen hiilijalanjälkeä kasvattaa erityisesti kuljetuskustannukset. Mitä lähempää tuotteen alkuperä on peräisin, sitä vähemmän tulee kuljetuskustannuksia.

Voimia kertoo, että peruna ja kaalit ovat kotimaista, hyvä niin, ja porkkana pääosin suomalaista, kausittain ulkomailta. Tarkempaa tietoa, mistä porkkanat kausittain tulevat ei löydy, ei edes mainintaa EU:sta.

Salaatit, tomaatit ja kurkut tulevat pääosin EU- alueelta, kausittain suomalaista. Hedelmistä todetaan, että omenat ja päärynät tulevat pääosin EU:n alueelta. Marjoista ei löydy mainintaa.

Kotimaisuus pitäisi olla ensisijaista ja erityisesti syksyllä tulisi olla tarjolla kotimaisia tuoreita marjoja ja hedelmiä. Kotimaisuus lisäisi  mahdollisesti myös luomu-ja lähituotteiden osuutta.

Valtuustoaloitteessani esitän, että päiväkotien ja koulujen ruokatuotannossa lisätään ruokalistalle kotimaisen kalan osuutta (vähennetään ulkomaisen kalan osuutta) ja kotimaisuusaste nousee myös kasvisten, vihannesten, marjojen ja hedelmien puolella.  Aloitteen vastauksessa tulee selvitä mm.

  • millaisella aikataululla kotimaisuusasteen nostamiseen päästään,
  • miksei kotimaista kalaa ole enemmän tarjolla jo nyt,
  • miksi kotimaisia puutarha- ja metsämarjoja ei käytetä enempää?

25.1.2021

Anne Liimola (SDP)

Valtuutettu Anne Liimolan valtuustoaloite 22.3.2021

Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle mahdollisuus toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta alentamalla käyttöasteprosenttitavoitetta, ottamalla takaisin kahdenpaikkalaisuudet (eli lapsi vie kaksi paikkaa) ja lisäämällä varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrää.

Varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävä on varmistaa, että varhaiskasvatuslain tavoitteet toteutuvat ja henkilökunnalla on mahdollisuus suoriutua tehtävästään ja noudattaa sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteita että varhaiskasvatuslakia.

Talouden tasapainottamistoimenpiteiden yhteydessä Tampereella otettiin käyttöön 95%:n käyttöaste (lienee Suomen suurimpia tavoitteita). Tavoite edellyttää lapsiryhmien täyttämistä yli 100%. Kaupungilla oli aiemmin käytössä ns. kahdenpaikkalaisuus tuen lapselle, joka oli päiväkodin normiryhmässä. Samaan aikaan kun luovuttiin kahdenpaikkalaisista, muutettiin varhaiskasvatuksen erityisopettajien (VEO) tehtäväkuvaa konsultoinnin suuntaan. Näillä opettajilla on n. 200 lasta ja yleensä useampi päiväkoti ja esiopetusryhmä, joissa he toimivat konsultoivina. Myös yksityisen varhaiskasvatuksen konsultaatio kuuluu kaupungin VEO:ille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tehdyssä selvityksessä, joka liittyy Oikeus oppia – ohjelmaan, selvitettiin, miten varhaiskasvatuksessa toteutuu lapsille tarjottava tuki ja inklusiivinen varhaiskasvatus. Tutkijaryhmä koosti kehittämistoimia varhaiskasvatukseen ja totesi, että kehityksen ja oppimisen tuki toteutuu varhaiskasvatuksessa hyvin vaihtelevasti, ja tämä asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Selvityksessä todetaan, että kehityksen ja oppimisen tuen resurssointia on kehitettävä sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Työryhmä esittää, että varhaiskasvatuslakiin kirjattaisiin yhtenäinen kehityksen ja oppimisen malli. Lähtökohtana on, että lapsella on oikeus varhaiseen, hyvin resurssoituun tukeen. (Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13 Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus)

Vain laadukas varhaiskasvatus on tehokasta ja taloudellista. Panostamalla varhaiskasvatukseen varmistamme hyvää lapsuutta. Kun halutaan laatua ja varhaista tukea ja henkilökunnalle mahdollisuus tehdä työtään hyvin, on ryhmäkoolla, käyttöasteella ja henkilökunnan osaamisella ja resurssoinnilla suuri merkitys.

Valtuustoaloitteessani edellytän, että kaupunki luopuu 95%:n käyttöastetavoitteesta, palauttaa ns. kahden paikan käytön, ja vahvistaa pikaisesti resursseja lisäämällä varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrää varhaiskasvatukseen. Tavoitteena tulee olla, että varhaiskasvatuksessa on vähintään yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja sataa lasta kohden. Aloitteessani esitän myös, että henkilökunnan osaamista vahvistetaan tukeen ja inkluusioon liittyen.

22.3.2021 Anne Liimola (SDP)

Anne Liimolan valtuustoaloite:Makkarajärvi-Viitastenperän luonnosuojelualueen ja Hervantajärven ulkoilureitin opastuksen parantaminen ja pääreitin kunnostaminen

Tampere on upeasti panostanut luonnosuojelualueisiin ja ulkoilureitteihin, valitettavasti kyseisten alueiden kunnossapidossa ja opastuksissa  on kehitettävää. Luonnonsuojelualueet mahdollistavat luontokokemuksia ja innostavat luonnossa oppimiseen ja ylipäätänsä luonnossa kulkemiseen. Näillä alueilla on luonnon kannalta oleellista ohjata kulkua tietyille reiteille kuten esim. Kintulammen alueella on tehty. Samoin pitkospuita tulee olla kosteissa kohdissa ja näin mahdollistaa helpompaa kulkua näillä merkityillä reiteillä. On oleellista ohjata kulkijoita perusreiteille. Kaikista oleellista on kuitenkin se, että opastus on kunnossa. Perusreitin merkintä ja viitoitus tulee olla selkeätä. Lähtöpaikoilla tulee olla alueen infotaulu.  Kaupungin sivulla tulee olla ajankohtaiset tiedot luonnonsuojelualueista. Esim. Kintulammen ja Halimasjärven alueella on huomioitu infotaulut ja pitkospuutkin ja Kintulammella on myös hyvä viitoitus.

Makkarajärvi – Viitastenperän luonnonsuojelualueen ja Hervantajärveltä lähtevän reitin opastus ja viitoitus kaipaavat kohentamista ja alueelle tarvitaan pitkospuita. Alueella ei ole myöskään huomioitu Hervantajärven uuden asuinalueen vaikutusta reitin opastukseen. Tällä hetkellä esim. Makkarajärveltä lähdettäessä polku, pitkospuineen, päättyy suoraan Hervantajärven tulevan asuinalueen hakkuuaukealle. Polku siis päättyy yllättäen ja katoaa aukealle. Uusi opastus ja polkureitistö  tulee laatia jo ajatellen tulevia asukkaita alueella. Luonnosuojelualueen perustamisen yhteydessä on todettu, että alueen hoito- ja käyttösuunnitelma valmistellaan yhdessä intressiryhmien kanssa vuonna 2018 ja se vahvistetaan myöhemmin ELY-keskuksessa. Tavoitteena on alueen kasvavan virkistyskäytön ohjaaminen sopiville alueille ja rakenteille. Alueella ei kuitenkaan ole näkyvissä,että suunnitelmaa olisi tehty tai sitä ei ainakaan ole toteutettu.

Valtuustoaloitteessani esitän, että kaupunki päivittää alueen opaskartan huomioiden  uuden asuinalueen rakentumisen vaikutukset. Tämä tarkoittaa myös  reitin päivittämistä rakentumisen aikana. Esitän myös, että pääpolku merkitään selkeästi parantamalla  esim. värillisiä merkintöjä ja polun kosteisiin kohtiin lisätään pitkospuita. Tällä hetkellä pitkospuita on vain Kaarinan polun osuudella. Esitän myös, että  viitoitusta parannetaan  ja lisätään. Jos alueella on tarkoitus mahdollistaa nuotiopaikat esim Makkarajärven rannalla ja Hervantajärven maastossa tulee nämä paikat merkitä karttaan ja opastaa paikat käyttäjille. Esitän myös,  että reitin lähtöpaikoilla  esim. Hervantajärven uimarannan parkkipaikalle rakennetaan alueen infotaulu karttoineen.

Anne Liimola (Sdp) 20.4.2020

Anne Liimolan aloite lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen päiväkotien, koulujen ja lähiliikuntapaikkojen ja leikkipaikkojen suunnittelussa

Tampereen kaupunki on sitoutunut lapsivaikutusten arviointiin, jota tulisi tehdä kaikilla palvelualueilla ja budjetoinnin yhteydessäkin tulee vaikutusten arviointi tehdä. Tampereella on edelleen parantamista tämän valtuuston päätöksen toteuttamisessa kuten myös osallisuuden vahvistamisessa.  Lasten ja nuorten osallisuus huomioidaan opetussuunnitelmissa, mutta osallisuudessa on edelleen kehitettävää kaupungissa. Lasten parlamentti  ja nuorisovaltuusto toki mahdollistavat lasten ja nuorten osallisuutta, mutta oleellista on kuitenkin osallistaa lapsia ja nuoria oman toimintaympäristönsä  ja lähialueensa  suunnitteluun heti varhaisessa vaiheessa, heti suunnitteluprosessien alkuvaiheessa.

Kaupungissa on liikuntapaikkasuunnitelman yhteydessä pyydetty nuorisovaltuustolta kommentteja, leikkipaikkaohjelman päivityksessä osallistetaan 4. luokkalaisia ja kartoitetaan perhepäivähoitajien puistokäyttöä. Puisto-osastolla on myös osallistettu päiväkotilapsia leikkipuistojen suunnitteluun ja esim. Mustametsän viheralueen yleissuunnitelmassa Villi Vyöhyke toteutti hyvin osallisuutta.

Päiväkoti- ja kouluhankkeissa osallistamisesta vastaa päiväkodin johtaja ja rehtori. Johtaja ja rehtori valitaan kuitenkin usein hankeryhmään kun suunnitteluohjeiden mukainen prosessi on jo alkanut. Osallisuusprosessit edellyttävät työaikaa ja koulutusta ja esim. vuorovaikutussuunnittelijan tai arkkitehtuurikasvatuksen osaajaa ja resurssia.  Osallisuus, lasten ideoiden kuuntelu  ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen edellyttääkin ennakkoluulotonta työskentelyä eri toimijoiden kesken. Osallistaminen  on jatkuva prosessi suunnitelmien edetessä ja lasten ja nuorten kuulemista.   Oleellista on, että päiväkotien ja koulujen ja  pihojen suunnittelijoita ja lähiliikuntapaikkojen ja leikkipuistojen suunnittelijoita  valittaessa sovitaan samalla, että lapsia, nuoria ja henkilökuntaa osallistetaan. Koska tiedossa on jo  tulevien vuosien uudis – ja perusparannuskohteet niin aikaa pitäisi olla riittävästi osallisuuden varmistamiseksi.

Menossa on myös hanke: ”Kaikkien kaupunki! – Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kestäviä tiloja”, joka on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishanke (2019­­–2021). Hanketta koordinoi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän, Kouvolan ja Lappeenrannan kaupungit sekä Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo ja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Tästä hankkeesta saanee vinkkejä myös siihen miten Kaikkien kaupunki! -työpajoissa lapset ja nuoret toimivat oman lähiympäristönsä asiantuntijoina. Hankkeessa lapset ja nuoret paneutuvat  paikallisiin, ajankohtaisiin ja konkreettisiin kaupunkikehittämishankkeisiin. Menetelminä ovat työpajat, missä hyödynnetään taidelähtöisiä ja pelillistämisen menetelmiä vahvistaen nuorten toimijuutta ja kartoitetaan kokemustietoa.

Valtuustoaloitteessa edellytetään, että kaupunki lisää lasten ja nuorten osallisuuden  mahdollisuuksia oman lähiympäristönsä ja päiväkotien ja koulujen suunnittelun ja perusparannuksen yhteydessä. Valtuustolle annetaan selvitys ensi vuoden aikana siitä  miten lasten ja nuorten osallisuutta on lisätty, mitä toimenpiteitä on tehty ja millaisia osallisuusprosesseja on toteutettu. Vastauksessa tulee ilmetä miten lasten ja nuorten osallisuus huomioidaan kaupunkiorganisaatiossa, eri palvelualueilla. Tämän valtuustoaloitteen tavoitteiden positiivinen eteneminen parantaa Tampereen mainetta lapsiystävällisenä kaupunkina.

Anne Liimola (sdp)

Ari Wigeliuksen valtuustoaloite eteläisen Tampereen ulkoilumahdollisuuksien kehittämiseksi

Tampereen kaupungin vastaus aloitteeseen 15.6.2020

Näkemyksiäni valtuustoaloitteeni etenmisestä Tampereen kaupungilla.

Eteläinen Tampere kasvaa vauhdilla. Alueen palvelut ja ulkoilumahdollisuudet ovat kuitenkin edelleen melko heikot verrattuna Tampereen muihin alueisiin. Esitän valtuustoaloitteessani alueen asukkaiden esiin tuomia esityksiä sekä omia ideoitani.

Esitän yhtenäistä ulkoiluväylää Härmälänrannasta Arboretumiin

Ulkoiluväylä kulkisi rantaviivan mukaisesti Härmälänsaaresta Arboretumiin. Härmälä-Rantaperkiö asuinalue on voimakkaasti kasvavaa aluetta tulevaisuudessa. Härmälänrannan asuinalue alkaa valmistua yhä kiihtyvämpään tahtiin, mutta lähialueen ulkoilumahdollisuudet ovat heikot tiiviisti rakennetulla asuinalueella.

Ulkoiluväylä olisi hyvä lisä myös Tampereelle matkailun kannalta, koska Pyhäjärvireitti ohittaa alueen tällä hetkellä mäkisessä metsässä sekä asuinalueen lävitse. Rantaa pitkin kulkeva reitti toisi Tampereesta paremman puolen esiin.

Pimeään aikaan valotaide valaisisi ulkoiluväylää ja näyttäisi upealta Arboretumista katsottuna. Esimerkiksi puiden valaiseminen lisää kävelyreitin viihtyvyyttä jo paljon.

Reitin varrelle tulisi tehdä vähintään yksi aidattu laituri Pyhäjärven ylle, missä reitillä kulkijat voisivat pysähtyä ja istua ihastelemaan alueen näkymiä. Laituri ympäröitäisiin kaiteella sekä olisi esteetön.

Esitän yhtenäistä rantaviivaa kulkevaa esteetöntä ulkoiluväylää Härmälänsaaresta Arboretumiin. Ulkoiluväylän reitin varrelle tulisi rakentaa esteetön ja aidattu laituri. Reitin varrelle tulisi lisätä valotaidetta.

Härmälänsaaren kunnostamista entiseen loistoonsa sekä alueelle virallista nuotiopaikkaa sekä laituria tulevan Härmälänrannan suuntaan.

Aikanaan Härmälänsaaressa ylätasanteella oli iso nurmikenttä. Valmetin myytyä saaren pois omistuksestaan, on alue jäänyt heitteille. Alueelle on istutettu mäntyjä sekä haapoja, jotka ovat hiljalleen vallanneet koko nurmikentän. Nurmikenttä lisäisi saaren viihtyvyyttä lähialueen asukkaiden keskuudessa.

Alue kaipaa nuotiopaikkaa. Kivikkojen seasta löytyy tällä hetkellä useita laittomia nuotiopaikkoja, jotka voivat pahimmillaan tuhota koko saaren. Virallinen ja hoidettu nuotiopaikka ehkäisi laittomien nuotioiden tekoa alueella sekä lisäisi lähialueen asukkaiden viihtymistä alueella.

Härmälänrannan puolelle tullaan rakentamaan tulevaisuudessa uimaranta, jonka myötä tulemme näkemään uintia Härmälänsaareen. Saari on kuitenkin reunoiltaan varsin kivikkoinen, joten uimalaituri ehkäisisi vaaratilanteita, sekä ohjaisi uimareita nousemaan saareen turvallista laituria pitkin.

Esitän Härmälänsaaren kunnostamista entiseen loistoonsa. Ylätasanteen nurmikentän palauttamista entiselleen. Virallisen nuotiopaikan perustamista alueelle. Uimalaituria tulevan Härmälänrannan uimarannan suuntaan.

Rantaperkiön ulkoilualueelle betonisen skate-parkin perustamista

Rantaperkiön nuorisokeskuksen viereen on valmistunut kesän 2018 tekonurmikenttä. Tampereen skate-harrastusmahdollisuudet ovat tällä hetkellä sijoittuneet niin, että Härmälä-Rantaperkiö-Peltolammi alueella ei ole mahdollisuutta harrastaa skeittausta, scoottausta tai BMX-pyöräilyä. Skate-paikkoja on tällä hetkellä Vilusenharjulla(Messukylä), Hakametsän jäähallin vieressä(Kissanmaa), Lielahdessa sekä uutta paikkaa ollaan kaavoittamassa Onkiniemeen tulevaisuudessa. 

Alueena Nuolialantien ja Tuomikujan kulma olisi hyvä skate-parkille, koska viereinen nuorisokeskus toisi turvaa alueen nuorille harrastajille. Skate-park lisäisi alueen liikunnallista monimuotoisuutta.

Esitän betonisen skate-parkin perustamista Nuolialantien ja Tuomikujan kulmaukseen.

Tampereella 17.8.2018

Ari Wigelius sd

Tampereen kaupunginvaltuutettu

Valtuustoaloite – Koulukuljetukset kahdesta kodista

Uusioperheet ja lasten yhteishuoltajuus ovat nykypäivää myös Tampereella. Avioeron jälkeen vanhemmilla saattaa olla lapsiinsa yhteishuoltajuus, jolloin lapset asuvat vuorotellen molempien vanhempiensa luona. Moni lapsi siten asuu kahdessa kodissa. Suomessa on kuntia, joissa on vastattu tähän haasteeseen ja kustannettu koulukuljetuksen piiriin kuuluville peruskoululaisille maksuton kuljetus molempien vanhempien osoitteesta.

Tampereella ei kuitenkaan ole mahdollista saada peruskoululaisen koulukuljetusta kuin yhdestä kodista, siitä osoitteesta, joka on merkitty väestörekisterijärjestelmään vakituiseksi asunnoksi. Tämä ei vastaa monien lasten ja vanhempien tarpeeseen, vaan koulukuljetukset joudutaan kustantamaan omakustanteisesti lapsen toisesta kodista.

Tilanne on sujuvan arjen kannalta järjetön eikä nykyinen järjestelmä tunnista nykyaikaisia monimuotoisia perheitä. Taloudellisen tilanteen mukaan uuteen kuljetusmalliin voitaisiin siirtyä porrasteisesti, esim. sopivien kilometrimäärien mukaan.

Esitän: Tampereella selvitetään mahdollisuus järjestää koulukuljetuksen piiriin kuuluville peruskoululaisille maksuton koulukuljetus molempien vanhempien osoitteesta, jos heillä on yhteishuoltajuus.

Ari Wigelius (sd.)
kaupunginvaltuutettu

Nurmijärvi pilotoi kahdessa kodissa asuvien kuljetuksessa – kirjoilla olo ei enää ratkaise
Lähde: https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/756319-nurmijarvi-pilotoi-kahdessa-kodissa-asuvien-kuljetuksessa-kirjoilla-olo-ei-enaa

Lasten tapaturmien tilastoinnin kehittäminen kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa

Anne Liimola

Kaupungissa on toimiva järjestelmä lasten tapaturmien kirjaamisessa järjestelmään ja ohjeet miten tapahtunut tapaturma käydään huoltajien kanssa läpi varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Raportoinnin tarkoituksena on myös se, että mietitään miten vältytään vastaavalta ja yksikössä käydään läpi tapaturmaan johtaneet syyt.

Tilastointia pitäisi kuitenkin kehittää niin, että saataisiin tarkempaa tietoa tapaturmista. Minkälaisessa ympäristössä tapaturma on sattunut? Päiväkotien ja koulujen turvallisuutta voitaisiin näin käytännössä kehittää, jos kaupunki ja/tai vakuutusyhtiö tilastoisi ja analysoisi fyysisiä oppimis- ja toimintaympäristöjä, missä tapaturma on sattunut.  Kyseisiä fyysisiä oppimisympäristöjä ovat esimerkiksi: koulujen ja päiväkotien piha-alueet, liikuntasalit, urheilukentät, käsityö- ja kotitalousluokat, retket ja koulumatkat. Nyt saadaan määrällistä tietoa kaupunkitasolla siitä kuinka paljon tapaturmia lapsille on sattunut, mutta ei tarkempaa tietoa.

Valtuustoaloitteessani esitän, että kaupunki ja vakuutusyhtiö aloittavat tarkan tilastoinnin lasten tapaturmista päiväkodeissa ja kouluissa oppimisja toimintaympäristöön liittyen. Tavoitteena on saada tarkennettua dataa tapaturmista ja näin voidaan kehittää kyseisiä oppimisja työympäristöjä turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi.

24.4.2017